Loishäätö

Sisäloisia tavataan pennuilla ja nuorilla lemmikeillä eniten. Loistartunta on usein täysin oireeton, varsinkin aikuisella lemmikillä. Loiset on hyvä hoitaa pois, sillä oireettomanakin ne heikentävät eläimen yleiskuntoa huomattavasti. Eläinlääkäri voi tarkistaa loistilanteen esimerkiksi eläimen ulostenäytteestä.

Sisäloistartunnan oireita ovat mm. kuiva, kiilloton ja takkuinen turkki, ripuli ja laihtuminen, epämääräinen oksentelu, pömppömahaisuus, mahdollinen yskä sekä selittämättömät tulehdukset. Matolajeista riippuen oireina on joko ruokahaluttomuutta tai lisääntynyttä ruokahalua.

Erityisen tärkeää on huolehtia pentujen, nuorten eläinten sekä astutettavien ja kantavien narttujen madotuksesta. Näyttelyissä tai kilpailuissa käyvien lemmikkien säännöllinen loishäätö on myös tarpeen. Lemmikki kannattaa madottaa 1-2 kertaa vuodessa tai aina, kun loisia on todettu sekä ennen rokotusta, sillä sisäloiset saattavat heikentää rokotteen tehoa. Vapaasti ulkoileva, hiiriä metsästävä kissa tulee madottaa sisäkissaa tiheämmin, vähintään 4 kertaa vuodessa. Pennut suositellaan madotettavan kerran kuussa aina puolivuotiaaksi saakka. Nartut on hyvä madottaa ennen astutusta, noin 42. tiineyspäivänä ja samaan aikaan pentujen kanssa.  

Ulkoloiset elävät lemmikin ihon pinnalla ja turkissa, korvapunkki elää nimensä mukaisesti korvassa.  Lemmikin raapiessa itseään kannattaa tarkistaa mahdollinen ulkoloistartunta, mutta ihon kutina voi johtua myös allergiasta. Ihon raapiminen voi aiheuttaa ihon vauriotumista ja tulehtumista.

Lemmikkien sisä- ja ulkoloistartuntojen häätöön on olemassa erilaisia valmisteita. Lisätietoa loishäädöistä saat pieneläinhoitajiltamme. Ulkoloistartunnoissa on lisäksi hyvin tärkeää siivota lemmikin elinympäristö mahdollisimman hyvin. Lemmikin makuualusta ja kodin matot on syytä imuroida ja viedä ulos, unohtamatta auton siivoamista.